Pisaroi,pisaroi, pisaroi

Pisarasuihku

Tulkinta vapaa...

Mä saaren haluaisin...

..vaikka pienenkin....

..mä sinne rakentaisin sulle, eikun mulle palatsin =DDD

Kuin kaunein poutapilvi

Syyshortensia? availee kukkiaan

Tunnustuksia

Blogistaniassa lentelee taas tunnustuksia kuin syksyn lehtiä. Minullekin lennähti kaksi, Sirkalta ja Valokilta, lämmin kiitos molemmille.

 Sitten se kinkkisempi puoli asiasta Kerro seitsemän asiaa itsestäsi.. hmmmm.. jotain sellaista mikä ei jo välittyisi täältä blogista ihan suoraan...

Koetetaan.
1.Horoskoopiltani olen Oinas, ja pidän kivistä ja kallioista. Eräs tuttavani analyysi kuului näin: "Ensin tulee tiskirätistä, sitten se juoksee kaikkein korkeimmalle kalliolle, mutta tulee vikkelään alas kun vähän apilatupsua heiluttaa" Näin taitaa olla, vaikka ikä hieman tasoittaakin
.
2. En omista ajokorttia enkä autoa. Liikun jalkaisin, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla jos matka on pitkä.

3. Ei ole myöskään televisiota, eikä radiota.

4. Kuuntelen musiikkia silloin kun siltä tuntuu ja sellaista kun mieliala kaipaa. Klassista, jazzia jne.

5. Olen itsellinen. Lapset (3) aikuisia ja yksi menetetty jo vauvana. Lapsenlapsia  neljä, osa heistäkin jo aikuisuuden kynnyksellä.

6. Olen vielä työelämässä ja viihdyn. Toimin projektipäällikkönä kolmannensertorin työllistämishankkeessa, joten pesti on rajallinen. Vielä olisi n. 1,5 vuotta jäljellä.

7. Innostun helposti uusista asioista. Taidan olla elinikäinen oppija. Tutkin, käännän, väännän, niin kauan kuin asia edes osapuilleen selviää.

extra pitää lisätä työtovereiden vuoksi.  Saan joskus harvoin siivous/järjestelypuuskia jolloin porukka on hyvin hiljaa =DDD

Huh.. siinähän sitä, ei se niin vaikeaa ollut kuin kuvitteli. Asiaa helpotti tämä hölö luonne, hienommin sanottuna avoin luonne. =DDD

Siinä olen yhä tylsä, etten edelleenkään nimeä ketään erityisesti, vaan kaikki listoillani olevat päivittäin ja harvemminkin luettavat blogit  olkaa hyvät tunnustus on teidän.

Kehäkukkanen pieni pyörii....

..kehäkukkanen keltainen komea..

.. en muista tuon lastenlaulun sanoja kokonaan...

Pikku aurinko

Tuossa illansuussa lähdin lenkille viljelypalstojen suuntaan. Taka-ajatuskin oli saada kuvia upeista kukista.
Nimenomaan oli, sillä sössin suurimman osan. Kyllä kaikki tuntui olevan ihan prikulleen hyvin, mutta kotona koneella ei sitten muuta kuin epätarkkoja sumeita kuvia. Nämä nyt on siitä onnistuneemmasta päästä.

Kultapalloja

Mutta nämä kehäkukat.... kaikki samanlaisia.

..en ole tehnyt tuolle mitään, kun ei siitä kunnollista kuitenkaan tule.  Huohhhhhh.
Huomenna kokeilemaan uudestaan.
PS. niistä joutsenista ei edes puhuta =DD

Tuohesta ruusun taivuttelin....

::kuka lienee taivutellut. ;)

Kerran vielä kurrenpoika

Nämä aamut kurren seurassa vähenevät kun työt alkaa, tämä nyt vielä kuitenkin oli "ihan pakko" laittaa :)

Posket pullollaan...

Tänään hän oikein katseli minua posket pullollaan ja sainkin melkoisen määrän kuvia (onnistumaankin)

Tervetuloa syksy

pst... kukkivat kukat ovat tekokukkia. ;)

Ilmat viileni, illat tummeni, nyt on aika syksyn tulla väreineen ja tuoksuineen.

Orava kahviseurana

Eilen iltapäiväkaffeella parvekkeella sain seurata pitkästä aikaa oravan touhuja. Kovasti se pikku risuja keräsi männyn oksien suojaan. Rakensi ilmeisesti itsellee sää suojaa. Hyvää harjoitusta kuvaamiseen, juuri kun löydät kurren oksistosta, saat tarkennettua... kaveri on jo seuraavassa puussa =DDD

Kahvi tais jäähtyä.

Kumpelilta laavulle

Tuon reitin vielä loman aikana kuljen, pieniä polkuja risukoita kaunista rantaa, lähes koko matkan. Loppupäässä voi kohdata hirvikärpäsiä, kun polku kulkee sankassa kuusikossa.  Kolmisen kilometriä sinne, no toinen mokoma takaisin. Tietäpitkinkin pääsee, mutta se ei ole minun juttuni. Monesti olen tuon kulkenut aikoinaan Rassen kanssa, mutta yksin en  tuota kautta ole kulkenut sen jälkeen. Nyt on aika.

Kumpelin takapihaa

Kumpeli on kylpylä-hotelli jossa juuri, noin kuukausi sitten avattiin yleisölle uusi upea kylpyläosasto hoitoineen.

Tänne olisi sitten tarkoitus suunnistaa...

Loppuunkulumiseen saakka olen näitä Saittalahden maisemia teille tarjoillut. Tästä vielä noin puolikilometriä, ensin alas kunnialla jyrkältä kalliota, loppu onkin helppoa... ja saa laittaa tulet nuotioon, avata eväsreppunsa...

...ja nautitaan.

Edit. pieni muisto kolmenvuoden takaa yhdestä yhteisestä retkestä.

Mitä näet?

Syökseekö tämä pilvi kidastaan kuumaa höyryä joka aiheuttaa tummaa savua? Melkoiset mulkosilmätkin on.
Vai...
mitä näet? =DD

Taidetta(ko) metsässä

Sähellystä kameran kanssa.

Yritin olla kaukaa viisas ja laitoin tuon pitemmän putken kameraan valmiiksi. Haaveilin jonkin linnun bongaavani, no bongasinhan minä, siihen se tuli ihan jalan juureen ja itse seison pienellä kivellä kääntyminenkin miltei mahdotonta ilman mulimista. Miten mulle aina käy näin???? =DD

Tämä kuuluu sarjaan Tiitsa säheltää =DD. Vaikka eipä silti tuo höyhenpeite näyttää aika pehmeältä.

.

Digimaalattu villiruusu

Eipä koskaan villit ruusut kai kuulu maljakkoon.....

Näin tänään

Ei näkynyt kuikkia, mutta aiemmin kadottamani objektiivin suojuksen joku oli löytänyt ja nyt löysin sen kauniisti laavun penkille nostettuna. =DD

Turbo-sorsa

Tämä kaveri pisti ilmeisesti isomman vaihteen päälle. =D
Komeat aallot sai aikaan.

Kyllä se joskus ottaa koville

Niin kuvaajalle kuin kuvattavallekin....

Ensimmäisen kerran osuin paikalle, kun korento oli munimassa. Yritin ja yritin, mutta vielä on ote hukassa.

Kivi

Tunnistamaton vieras, on nyt tunnistettu

Joskus aamuyöstä oli ilmaantunut ikkunanpieleen ja koko päivän siinä lepäili. Seuraavana aamuna oli poissa.

Koetin jäljittää ken hän on, mutta en onnistunut.

Edit. 17.8 klo 20.50 Perusteellisen ötökkäsivustojen selaamisen jälkeen olen tullut sihen tulokseen, että yökköjen maailma on suuri ja ne ovat upean näköisiä.
Tämän epelin arvelisin olevan Keltapetoyökkönen Cosmia trapezina. Perusteluiksi nämä linkit

http://hyonteiset.net/foorumi/viewtopic.php?f=3&t=768&start=0


http://www.telemail.fi/jlemmetyinen/gallery3cmain.php    Ainakin 600 kuvaa yökkösistä...ja hienoja

Pirin kommentissa tulikin sitten oikeaa tietoa. Kiitos ja erityiskiitos perhostietäjäpojalle. :)
Kyseessä on siis  Hepialus sylvinus  Kampasarvijuuriperhonen, toinen suomennos on lounaanjuuriperhonen.
Ompahan nimihirvitykset=D

Kukinta ohi

Herkuteltiin yhdessä

Tuskaisen kuuma viikonloppu takana ja kotona jälleen, mutta mukavaa oli taas hyvässä seurassa viettää viikonloppua.

Ilta hämärtyi pikkuhiljaa tuoden esiin kauniita värejä, joita yritin tallentaa.. Siis huom. yritin nimenomaan. =DD

Herkkuaterialle pyrki kuokkavieraaksi ampiaisia ja hyvin niille maistui savustettu siika

Sain kuvattua myös ensimmäisen sudenkorentonikin

No tunnistaa tuosta nyt sentään, että kyseessä on joku korento. Liekö hänetkin paikalle houkuttanut erinomaiset tuoksut

Mä nuotiolla istun....

Kesän kenties viimeisimmät makkarat tirisevät kohta herkuttelukuntoon. Salaattikulho odottaa ja juomat ovat sopivan viileitä.
Oikein hyvää lauantai-iltaa kaikille. Nautitaan.

Maantie vie eteenpäin....

...takaisin viikonlopun jälkeen

Hiirellä maalausta

Sain tänään koneelle taas kuvankäsittelyohjelman kylkiäisenä tulleen Painterin ja hetihän piti vanhoja muistella. =D

lisää harjoitusta vaan tähänkin... (mistähän sitä aikaa.. )

Satua

 Ensi yönä voi nähdä tähdenlentoja ja sunnuntaina salamoi, mutta kaiken muun aikaa säihkyvät keijujen omat discovalot horsmien kiekuroissa.

... onko sinulla korvat kuulla...
ja silmät nähdä....

Höyhenen metsästys

.. ja kuinka sitten kävikään.

Seisoskelin satamalaiturilla syömässä jäätelöä, kun huomasin valkoisen höyhenen virran aalloilla. Se kiirehti melkoista vauhtia ja koetin ehtiä nappaamaan kuvaa (joo joo ihan hosu). Kitalaki oli jäätyä, mutta kuvan otin.

Kotona sitten koneelta katselin tulosta.... tuo heijastushan on jännä, höyhen  puhkipalanut valkea pläntti.

Saisikohan tästä jotakin jännää??

Hieman kohennusta ja.... luonnon grafiikkaa olisi tarjolla

Ehkä tuo toimisi mustavalkoisenakin, mutta säilyköön heijastuksen synnyttäneen, kauniin Särkilahti veneen värit luonnollisina.