14.2.2010

Laskiaista

Laskiaisrieha Latumajalla, kuulosti niin kutsuvalle, että pakkasin vaatetta päälle ja kameran matkaan ja lähdin tuohon vajaan kilometrin päähän katsomaan menoa.
Tämä itse suloisuus oli portilla vastassa. Kyyditteli selässään niitä kaikkein pienimpia ratsastajia. Isonpikin ratsu oli mukana, mutta en päässyt kuvaushollille. :)
Iloisen värikäs joukko lumisessa maisemassa oli mukavaa katseltavaa. Isiä, äitejä, mummoja, pappoja lasten kanssa ihmettelemässä  muunmuassa tulta, elävää tulta ja sen lämpöä.

Tuossa olisi saanut paistella omia makkaroitaan, vaan enpä tajunnut ottaa mukaan. Ostin sitten kaasugrillituotteen, mutta eihän se kunnon nuotiomakkaran veroinen ole.
Pulkkamäkeä, liukurimäkeä, pyllymäkeä, mutta ei stiigaa mäkiin. Hyvin oli turvallisuudesta huolehdittu.
Katselin siinä tovin lasten riemua piiiiitkä mäki alas ja taas rahnustettiin pulkkaa ylös. Kyllä nämä lapset ainakin saivat liikuntaa.

Oman lapsuuden suuri riemu, eli napakelkkakin löytyi. Ennenhän se oli jäällä, ainakin meillä, mutta hyvin riitti vauhtia kuivalla maallakin ja pää meni pyörälle. Pyörittäjää vaihdettiin aina kun kyydittävääkin;)

Tunnelmaa lisäsi vielä lumikenkäharjoitukset.

Ei se tainnut olla ihan helppoa sekään. Juu, en kokeillut ;)
Kiitos Latumaja ja järjestäjät oli virkistävä parituntinen jonka siellä vietin.

....ja kiva kun olitte mukana.

3 kommenttia:

  1. Tuo napakelkka on aivan ihana, taitaa sille olla muitakin nimityksiä. Meilläkin aikoinaan kun oltiin vielä pieniä niin oli joen jäällä vastaavanlainen...=)

    VastaaPoista
  2. Sinullahan on ollut varsin mainio laskiaispäivä. Kyllähän lasten riemu on niin ihanaa, että vanhakin siinä nuortuu!! :-D

    VastaaPoista
  3. Vasta nyt ehdin mukaan. Ei ole napakelkan voittanutta - toivottavasti jonain vuonna pääsee prinsessanikin kokeilemaan

    VastaaPoista